Jäähyväiset kesälle

 Tämä on ollut aika erikoinen kesä säiden puolesta. Ensin pari kuukautta melkein liian helteistä, sitten sateista. Sato on ollut sen mukaista. Vadelmia tuli normaalia vähemmän, pensasmustikkaa ei lainkaan. Karviaisia ja herukoita tuli kohtalaisesti- Omenasato on ollut paljon viimevuotista huonompi.

Ihanaa on silti ollut ja kesää tulee ikävä. Hyvästellään kesä tämän daalian kuvalla- daaliat ovat lempikukkiani, mutta talvetus harvoin onnistuu. Kaikkea on kokeiltu, kellaria ja lasitettua parveketta myöten. Nyt yritetään taas parvekkeella sanomalehteen käärittynä ja kylmälaukussa. 

Hortensiat olen sen

sijaan saanut hyvin talvehtimaan maassa ja samaa yritän tänä talvena. 

Helteisiä päiviä

 Kesäkuu oli superhelteinen täällä etelässä ja heinäkuun alku näyttää samanlaiselta. Tänään on poikkeuksellinen sadepäivä, josta saamme olla kiitollisia. Muutoin on saanut olla päivittäin kastelemassa ja silti nurmikko kellertää ja vadelmat, joita on alkanut vähitellen kypsyä, näyttävät pienikokoisilta. 

Mökkikauppa käy ilmeisesti edelleen kuumana ainakin siirtolapuutarhamme ilmoitustaulusta päätellen. Hintataso näyttää pysyvästi nousseen ehkä noin 20-30 prosenttia parin viime vuoden takaisesta eli ajalta ennen koronaa. 

Yleensä tähän aikaan kesästä on puutarhamyymälöihin alkanut ilmestyä hyviä tarjouksia, mutta nyt niitä ei ole juuri näkynyt. Porukka on todella innostunut hoitamaan pihojaan ja parvekkeitaan. 

Tässä kuva kesäkuun puolenvälin tienoilta. Juhannusruusu kukkii komeasti, pihasyreeni kukoistaa ja pionit aloittelevat kukkimistaan. 

Vuohenputkisalaattia

 Ei ole tarvinnut kaupasta salaattia ostella viime aikoina. Omalta palstalta sitä saa runsaasti. Maku on mieto ja miellyttävä, käytän vain  lehdet, oksat heitän biojätteeseen. Nokkosia ja voikukkiakin löytyisi, mutta niihin en ole vielä ihastunut. 

Sateisen viikon jälkeen vihreys on lisääntynyt huimaa vauhtia ja ruohoakin saa jo leikata. 

Wilma nauttii kesästä. 

Viime syksynä  myrsky kaatoi tämän ikivanhan omenapuun ja olen jännittänyt sen selviämistä. Ei ole tehnyt mieli alkaa 

hävityshomiin  ja niin vain näyttää siinä eloa olevan. Kukat ovat puhkeamassa ja ehkä saadaan omeniakin. Itse asiassa näkymä ei ole yhtään hassumpi vielä kun saan rungon alla olevat tuet uusittua. 

Kevät tulee sittenkin

 Tuon viime vuoden viimeisen postauksen jälkeen koronatilanne paheni tuntuvasti ja maaliskuussa oltiin jo lähellä ulkonaliikkumiskieltoa ja muita rajuja toimenpiteitä. Onneksi tilanne on nyt helpottunut ainakin toistaiseksi ja pääsee taas haaveilemaan suhteellisen normaalista kesästä. 

Talvella tuli käytyä mökillä aika vähän, sillä kun lunta alkoi tulla, sitä tuli täällä Helsingissä enemmän kuin vuosikausiin. Vielä maaliskuussa koko mökkitie oli puolimetrisen lumen peitossa. Nyt kuukautta myöhemmin tilanne on aivan toinen ja kevätkukat kukkivat .

Sen on korona saanut aikaan, että mökkien kysyntä on noussut rajusti. Ilmoitustaululla ja torilla ym. forumeilla riittää ostajakandidaatteja. Hinnat ovat nyt toista kuin pari kolme vuotta sitten, jolloin Helsingistä saattoi saada huonokuntoisen mökin jopa 50 tuhannella eurolla.. Nyt lähestytään sadan tonnin rajaa ainakin jos hyväkuntoisesta ja hyvällä paikalla olevasta mökistä on kysymys. 

Vielä ei kunnon puutarhatöihin pääse, vähän omenapuiden leikkausta ja nurmikon rapsuttelua lukuunottamatta. Puutarhainnostus näyttää kyllä valtavalta aikaisempiin vuosiin verrattuna. Olin myymalässä arkipäivänä ruuhka-ajan ulkopuolella , mutta kaikkialla tungeksi ostajia ja kassoilla sai jonottaa. 

puutarhakauden päätösmietteitä

 Taas on  kesäkausi ohi. Tässä vaiheessa puutarhatyöt eivät enää maistu niin kuin keväällä. On aika siirtyä muiden harrastusten pariin. Vasta ensi vuoden puolella alkaa jälleen miettiä seuraavaa kesää ja uusia puutarhaprojekteja. Kaivaa esiin kaikki vanhat puutarhalehdet ja kirjat ja alkaa odotella siemenluetteloita. 

Korona on täällä Uudellamaalla menossa kohti kiihtymisvaihetta rauhallisen kesän jälkeen. Mökistä on kyllä ollut se etu, ettei korona ole juuri haitannut normaalielämää. Metroa ei ole tullut käytettyä, muuten on elämä sujunut entiseen tapaan. 

Onnistumisia viljelyhommissa oli tänä vuonna ennen kaikkea vadelmien ja omenoiden sadossa, jotka olivat ennätyksellisiä. Palkäsin etukäteen, etten pääse ylimääräisistä omenoista eroon, mutta se pelko oli turha. Omenat, jotka laitoin porttini pieleen hävisivät aina ennätysajassa ja niiden perään jopa kyseltiin. Ylimääräiset raparperinikin kävivät hyvin kaupaksi. 

Kukkien ja muiden istutusten suhteen en ollut yhtä onnekas. Kesäkukkani itivät aika huonosti, vasta nyt ovat esimerkiksi keväällä kylvämäni kehäkukat parhaassa loistossaan. Onneksi olen saanut naapureilta hyviä taimilahjoituksia. 

Puiden ja pensaiden leikkaus on teettänyt töitä ja valtava määrä oksia odottaa edelleen poisvientiä palstalta. Olen ainakin toistaiseksi leikannut itse puuni kun sain sen verran huonoja kokemuksia ulkopuolisesta maksullisesta avusta. Porukalla ei ollut sen parempia välineitä kuin minullakaan, puihin kiipeäminen ei sujunut ja jälki ei juuri näkynyt missään. Lasku oli kyllä aikamoinen. 

Lokakuun lopussa, kun olen päässyt oksista eroon, suljen paikan talveksi. Tarkistuskäyntejä tulee tietysti talven aikana tehtyä. 

Loppukesän tunnelmia

 Tämä on ollut hyvin poikkeuksellinen kesä. Koronan takia puutarhanhoito on noussut yhä suosituimmaksi harrastukseksi. Mökkien kysyntä ja hinnat ovat nousseet. Myös säät ovat olleet aika erikoiset. Kesäkuu oli hyvin helteinen, heinäkuu sateinen ja nyt elokuussa ollaan palattu aika lailla normaaliin Suomen kesään. 

Ilmeisesti kuuman alkukesän johdosta satoa on tullut mahtavasti. Minulla on paljon vadelmia, aloitin keräilyn heinäkuun  alussa ja vieläkin hajamarjoja löytyy. Raparperia tuli myös runsaasti ja olen sitä jakanut muille kun ei pakastimiini enää mahdu paljon muuta kuin vadelmia. Omenasadosta on myös tulossa ennätyssuuri. Valkea kuulas on parhaimmillaan ja yritän tarjota omenoitani ohikulkijoille. Porukka on kuitenkin aika nirsoa ja suuren osan sadosta joudun kompostoimaan tavalla tai toisella kun ei meillä siirtolapuutarhassa tänä vuonna ole aikaisemmin jokavuotista omenalavaa. 

Ruoho on kasvanut ihan silmissä ja pahaksi onneksi kelaleikkurini hajosi. Ostin uuden, mutta se on jos mahdollista entistä onnettomampi. Sitten hajosi akkutrimmerini. Uutta ei tahtonut löytyä kaupoista kun halusin ehdottomasti muoviteräisen (siimaleikkurit ovat surkeita, kokemusta on). Jouduin tilaamaan leikkurin netistä ja sitä odottelen nyt edelleen. Ruoho on kohta polvenkorkuista ja olen epätoivoisesti leikellyt sitä pensassaksilla. 

Mökillä olemme Wilman kanssa olleet päivittäin ja nauttineet kesästä. 

Onni on oma mökki

ainakin tänä keväänä kun pandemia jyllää. En muista koska olisi mökeille ollut sellaista kysyntää
kuin tänä keväänä.

Syksyllä istuttamani sipulikukat kukkivat hyvin. Varsinkin punaiset kerratut tulppaanit olivat
isoja ja komeita. Omenapuutkin alkavat olla kukassa.

Koronakevät puutarhassa

Poikkeuksellinen kesäkausi tulossa. Koronavirus jyllää meillä ja maailmalla. Uusimaa tällä hetkellä suljettuna ja poikkeustoimet päällä: rajat kiinni, kokoontumiskielto, koulut suljettuina, melkein kaikki toiminnot jäissä, työntekijät etätöissä. Lomautettuja lähes kolmesataatuhatta.

Meille uusmaalaisille, joilla on mökki tai puutarha omassa maakunnassa, tilanne on tietysti paljon parempi. Puutarhatöistä saa lohtua ja aikansa kulumaan. Puutarhan sato tulee auttamaan ruokahuollossa. Keväinen kasvu antaa uskoa parempaan tulevaisuuteen.

Vielä on aika kylmää ja vaikka maa onkin paljaana ei varsinaisiin istutus- tai maanparannustöihin
toistaiseksi pääse. Itseäni työllistää puiden ja pensaiden leikkuu ja ennen kaikkea oksien pienennys
ja poisvienti. Talvinen myrsky oli katkonut ison sireeenipensaiston kolme kookasta oksaa. Marjapensaitakin olen leikellyt.
Tsemppiä kaikille!

Siemeniä multaan

Tänään palstalla kevättilannetta arvioimassa. Paljon porukkaa paikalla, kaikki odottavat kevättä
ja valmistelevat ensimmäisiä puutarha-askareitaan. Meillä ensimmäisenä edessä pensaiden leikkaus
ja vadelmatukien uusiminen. Ensi viikolla päästäneen hommiin, sillä tontti on ihan kuiva ja
tällä hetkellä lämpöä + 6 astetta.

Kevään alkua odotellessa olen käynyt läpi vanhoja puutarhalehtiä ja alan kirjakokoelmaani. Aina
niistä jotain vinkkiä löytyy. Ensimmäiset siemenetkin on laitettu itämään ikkunalaudalle: orvokkeja
ja salkoruusua.

elokuun mietteitä

Kesä lähenee loppuaan. Marjasato melkein korjattu. Kesään mahtui kaksi aurinkoista ja helteistä jaksoa, joiden ansiosta esimerkiksi vadelmia tuli runsaasti. Kastelin niitä myös aikaisempia vuosia enemmän ja leikkasin viimevuotiset oksat vasta keväällä, olisiko siinä syy.

Omenoiden korjuu on vielä edessä, onneksi sato ei näytä järin muhkealta. Viimevuotisia soseita ja mehuja on vielä pakastimessa.

Tällä hetkellä kukkivat floksit ja kultapiiskut. Kokeilin myös kesädaalioita ja aion jatkossakin hankkia niitä keväällä. Siemenestä avomaalle kylvämäni kesäkukat menestyivät myös hienosti. Ensi kesänä on tarkoitus luopua kokonaan mansikkamaasta ja omistaa se tila kukille. En ole saanut mansikoita oikein onnistumaan, vaivaan nähden tulos on ollut heikko.

Mansikkamaan käännettyäni aion nyt syksyllä istuttaa tilalle ensin tulppaaninsipuleita ja alkukesällä kukkien lakastuttua kesäkukkien siemeniä.

Wilma on nauttinut kesästä.

Juttua omenasadosta ja siirtolapuutarhamökkien hinnoista

Parin viime vuoden ajan olen saanut nauttia aika valtavasta omenasadosta ottaen huomioon, että minulla on palstallani vain kolme puuta. Olen sadon kypsyttyä syönyt omenoita päivittäin, lahjoittanut niitä tuttaville ja ohikulkijoille ämpärikaupalla ja keittänyt ahkerasti sosetta ja mehua.
Vielä tälläkin hetkellä minulla on pakastimessa näitä tuotoksia  ainakin pariksi kuukaudeksi ja vielä on muutama satsi pakastettuja omenalohkoja keittämättä.

Pakastimet olisi pian saatava tyhjennettyä ja sulatettua, sillä pian on marjasadon alkamisen aika.

Siirtolapuutarhaliiton lehden tuoreimmasta numerosta huomasin, etten ole ainoa, jolle siunaantuu melkein liikaa omenoita. Omenasatoa yli oman käytön tulee vuosittain lähes puolelle puutarhureista.
Osa ylijäämäsadosta päätyy väkisinkin yhdistyksen jätelavalle ja se tulee kalliiksi. Muistan kuulleeni, että yhden lavan hinta yhdistykselle on useita satoja euroja. Toivottavasti omenoita kaipaavat uskaltavat entistä useammin kävelylle siirtolapuutarhaan omenoiden kypsymisaikaan. Portit ovat auki ja porttien ulkopuolelle asetettuja omenoita voi vapaasti ottaa. Liian kranttu ei pidä olla sillä nämä ei-kaupalliset omenat eivät ulkonäöltään vastaa sitä mitä kaupan tiskeillä on totuttu näkemään.

Aion myös karsia raakileista osan pois ja leikata puitani aika vapaasti. Useimmat omenoiden leikkuuohjeet tähtäävät sadon lisäämiseen, mutta sitä tarvetta ei nyt ole.

Marjasadon suhteen tilanne on aivan päinvastainen. Kyselyjen mukaan oma tarve ei juuri koskaan ylity. Itselläni on marjat syöty pakastimesta jo viimeistään joulukuussa, vaikka syöjiä ei ole kovin montaa. Marjapensaat eivät kanna satoa ikuisesti ja uusien pensaiden istutuksesta voi laskea 2-3 vuotta ennen kuin mitään satoa alkaa tulla.

Ehkä vähän yllättävä havainto tältä kesältä on mökkien hinnannousu ja lisääntynyt kysyntä. Vielä pari vuotta sitten huonokuntoisen mökin saattoi Helsingin puutarhoista saada noin 50 tuhannella eurolla, mutta hinnat nyt vaihtelevat 80-100 tonnin välillä ja kalliimpiakin löytyy. Meilläkin on ilmoitustauluilla useita mökin etsijöitä. En kyllä ihmettele. Kävellen, pyörällä tai metrolla pääset mökillesi alle puolessa tunnissa. Useissa kohteissa on uimarantakin lähietäisyydellä ja lähinaapureihin tottuu, voi saada jopa uusia ystäviä. Ahkera pitää kuitenkin olla ja kätevä käsistään, sillä työmäärä on valtava. Löhöilymahdollisuudet ovat aika pienet jo senkin takia, että yhdistyksen sääntöjen noudattaminen edellyttää jatkuvaa pensasaitojan, nurmikon ja puiden leikkuuta.

Kesä on tullut

Taitaa tulla yhtä kuuma kesä kuin edellinenkin. Jo kaksi melkein viikon hellejaksoa takana ja ilmeisesti lisää luvassa. Välillä on satanut rajustikin. Pihalla on mahdottoman rehevää ja vaikka leikkaan nurmikkoa melkein päivittäin se ei tahdo riittää. Trimmeriä saa olla yhtenään lataamassa ja

voimaa kestää vain vajaan puoli tuntia. Akun lataaminen sen sijaan kestää monta tuntia.

Sireenit ja alpiruusut kukkivat.  Samoin juhannusruusu.

Ihana kevät

 Olen myllännyt mökillä jo huhtikuun alusta alkaen, tosin välillä oli sateinen viikko taukoa. Nyt on taas liiankin kuivaa ja kasvillisuus ei ole vielä oikein päässyt vauhtiin.

Sain ulkopuolista apua omenapuiden ja hevoskastanjan leikkaukseen. Sireenipensaat leikkasin itse. Tuli valtavasti risuja, joita olen kuljetellut keräyspaikalle monena päivänä. Muuta en ole juuri saanutkaan aikaiseksi paitsi, että olen laittanut vadelmapenkit kuntoon: poistanut viimevuotiset varret, lannoittanut ja mullannut. Nyt olen kompostia tyhjentämässä ja samalla levitän kompostimultaa kukille.

Siitähän tämä on hyvä harrastus, että ei tarvitse miettiä mitä tekisi, töitä riittää. Lähinnä täytyy vain priorisoida, kaikkea ei yksin ehdi eikä jaksa. Wilma tosin häärii apuna, häätää liiankin innokkaasti ohikulkijoita kun näin keväällä näkösuojaa ei juuri ole.

Aika vähän siirtolapuutarhamökkejä myynnissä ja hinnat näyttävät taas vaihteeksi olevan nousussa.

Kesästä syksyyn

Kesä 2018 alkaa olla lopuillaan. Viides kesä täällä. Tämä on kyllä ollut aika poikkeuksellinen vuosi: superkuuma ja sateeton. Kesä on kulunut kastellessa, sekä palstaa että asukkaita (minä ja Wilma). Olin ajatellut tänä kesänä toteuttaa kaikenlaisia pikku projekteja, kuten talon osittaista maalausta, mutta kyllä tekemättä jäivät. Hyvä kun sain lahonsuoja-aineet vedeltyä ja osan matoista pestyä. Puutarhanhoidossa oli puuhaa yllin kyllin.

Marjasato jäi heikoksi. Mansikoita sain vain vähäsen, pensasmustikoita ei senkään vertaa. Uudet karviaispensaat antoivat vähän satoa, ehkä ensi kesänä jo parantavat. Uudelleenistutettu iso mustaherukkapensas ei vieläkään ole toipunut kunnolla siirrosta. Pari istuttamaani uutta mustaherukkapensasta eivät juuri marjoneet. Valkoherukka marjoi vielä kohtalaisesti, mutta punaherukkapensas heikosti.  Jopa vadelmapensaista, joita minulla on paljon, tuli vähemmän satoa kuin viime vuonna vaikka yritin niitä kastella.

Omenasato sen sijaan on valtava. Kaikki kolme omenapuuta antavat runsaasti hedelmiä ja niissä minulla riittää puuhaa pitkälti syksyyn. Olen toistaiseksi tehnyt itselleni vain mehua, koska viimevuotista sosetta (omena-raparperisosetta) on vielä runsaasti. Ylimääräisiä olen lahjoitellut pois, kompostoinut ja vienyt kaatolavalle. Onneksi omenille on vielä ollut ottajia.

Ilonaiheita on ollut muutamia: rhododendron joka on lopulta sopeutunut paikkaansa ja kukki tänä vuonna hienosti. Syysleimu on levinnyt hienosti ja kukkii vielä tällä hetkellä komeasti. Ehkä saan sitä levitettyä muuallekin tontilla. Pienet ruusuni ovat kukkineet koko kesän, niitä on tarkoitus lisätä. Viime vuonna istutettu syyshortensia oli hyvä ostos. Siitä kasvaa varmasti hieno ja iso. Sain myös ensimmäistä kertaa idätettyä siemenistä kesäkukkia ja salaattia. Niksi: Pikkutaimet pidin kaupunkikodin parvekkeella ja ikkunalla niin, että ne olivat aina näkyvissä. Aikaisemmin olen aina unohtanut kylvösteni jokapäiväisen valvomisen. Lehtikaali oli kuitenkin pettymys: tänä vuonna siemeneni eivät itäneet lainkaan, en tiedä missä oli vika. Salaattia tuli hyvin alkukesästä, mutta sitten en enää saanut idätettyä uutta satoa. 

Vadelmapensaisen leikkauksen (marjoneiden oksien poiston) aion tänä vuonna siirtää kevääseen kuten useimmat naapurit näyttävät tekevän. Täällä on sellainen sääntö ettei vadelmanoksia saa viedä oksien koontipaikalle ennen kuin vasta myöhään keväällä, joten oksat joutuisivat olemaan tontilla koko talven. Nytkin minulla on tontin reunat täynnä koontipaikalle meneviä oksia, sillä jouduin lyhentämään rajusti sireenipensaitani ja samoin orapihlajaoksia on kertynyt. Ensi keväänä joudun kyllä lyhentämään sekä omenapuita että hevoskastanjaa rajusti, ehkä yritän saada ulkopuolista apua.

Marjakausi alkamassa

Ensimmä1set vadelmat ja valkoherukat jo kerätty. Tuntuu, että marjat ovat viimevuotista pienempiä. Ei ihme, sillä kuumaa ja sateetonta kautta kesti kesäkuun puolenvälin tienoille. Sen jälkeen ollut epävakaista.

Siirtolapuutarhan tarkastustiimi löysi aika paljon huomautettavaa. Osa puista liian korkeita. Etsiskelen leikkaajaa, jota on vaikea löytää tähän aikaan. Kuka ammattihortonomi haluaisi leikata omenapuita heinäkuussa? Omenia näyttää tulevan runsaasti jokaiseen puuhun.

Kuusiaidan leikkauksesta ongelmia kaikille, joiden tontti rajoittuu aitaan. Kaupunki haluaisi, että tonteista jätettäisiin kuusiaitaa vasten 2 metrin vyöhyke koneleikkausta varten. Tuntuu, että vastustus on kovaa. Useimmilla on aitaa vasten lehtikompostorit ym. Taitavat jäädä siirtämättä, eli saamme itse huolehtia kuusiaidan leikkauksesta.

Kuuman kesän tunnelmia

Harvinaisen kuumaa ollut tähän mennessä. Kastelemista on riittänyt ja marjasato näyttäisi kypsyvän ennätysaikaisin - karviaispensaassa ja valkoherukassa näkyy jo raakileita. Juhannusruusukin jo kukkii.

Ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen rhododendron kukkii kunnolla.

Wilma nauttii elämästään. Vesisuihku monta kertaa päivässä tekee terää. 

Melkein kesä

 Tällä viikolla ovat
säät suosineet.

Pientä istutustakin on jo tehty.

Raparperit ovat aina yhtä luotettavia ja aloittavat satokauden. Paitsi että maa-artisokkaa kaivoin
viime viikolla. Hyvältä maistui.

Tule jo kevät

Pääsiäistä vietetään , mutta kevät on myöhässä. Eilen piipahdin mökillä, mutta kyllä kestää varmaan pari viikkoa ennen kuin pääsee mitään puutarhahommia tekemään.

Sitä odotellessa olen ostellut siemeniä ja hoidellut huonekasvejani. En ole koskaan oikein onnistunut kasvattamaan mitään siemenestä, mutta joka vuosi yrittelen josko nyt onnistuisi. Ilokseni olen huomannut, että Lidl on ottanut puutarhapuolen ohjelmaansa ja sieltä näyttää saavan oksaleikkureita ja siemenpusseja yllättävän halvalla - esim. osa kesäkukista ja vihanneksista 0.39 pussi.

Kylmän kesän saldo

Mökkikausi lähentelee loppuaan. Omenia on vielä korjaamatta ja talvisuojaukset tekemättä, mutta kohta on aika panna piste tälle puutarhakaudelle. Ensi kesää ajatellen muutamia johtopäätöksiä:

Marjat
Vadelmat antoivat satoa kohtalaisesti. Työtähän niissä on kun marjoneet oksat pitää katkoa ja pilkkoa hakkeeksi. Joskus mietin, että onkohan tarpeellista, jos vain antaisi olla ja sen kun vähän lyhentäisi
kasvustoa tarpeen tullen ja keräisi kuivuneet pois. Vadelmapensaat ovat omalla tontillani myös näkösuojana, joten en ole niistä luopumassa.
Herukkapensaita olen joutunut siirtämään viime aikoina joten vanhat pensaat eivät kauheasti satoa antaneet ja tilalle istutetut uudet eivät vielä ole täydessä marjomisvaiheessa.
Muita marjoja (mansikoita, pensasmustikoita, karviaisia) tuli lähinnä maistiaiseksi.

Omenat
Kolmesta omenapuusta näyttää joku aina olevan parhaassa terässä, joten ilman omenia en ole jäänyt minään vuonna. Valkea kuulas teki vain muutamia kymmeniä tänä vuonna. Syysomenapuu yllätti ja
antoi jonkin enemmän satoa ja talviomenapuu on ihan täynnä niin kuin on ollut joka vuosi. Sellaista omenakesää kuin viime vuonna oli tästä ei kyllä tullut, silloin olin hukkua omeniin.

Juurekset
Perunasta luovuin jo pari kesää sitten enkä ole katunut. Kaupasta saa hyvää ja edullista, sellaista ei kannata viljellä. Viime kesänä aloitettu naurismaa antaa taas hienoa satoa, sitä voi suositella kaikille.
Helppoa kuin mikä - yhdestä siemenpussista saa vaikka kuinka paljon eikä kasvattaminen ole työlästä. Nauriita ei juuri saa kaupoista ja ne ovat herkullisia soseena, laatikoina ja raasteina.

Salaatit, yrtit, maustekasvit
Muutamasta salaattisiemenpussista saa aineksia koko kesäksi, suosittelen. Tavallisimpia yrttejä kuten ruohosipulia, persiljaa ja tilliä on minulla ollut kukkapenkkien reunoilla ja ovat kasvaneet hyvin.
Lipstikka oli vähän kärsineen näköinen alkukesän, mutta nyt saan siitä vielä satoa talveksi.
Suurin suosikkini tänä kesänä on ollut lehtikaali, jota voi käyttää kuten salaattia ja lisätä patoihin.
Yhdestä torilta otetusta taimesta riitti satoa koko kesäksi. Tulen ehdottomasti hankkimaan ensi kesäksi useamman taimen.
Sen sijaan kesäkurpitsa tuotti taas pettymyksen, siitä tulen luopumaan.
Tomaatteja en ole tällä palstalla yrittänytkään, ehkä pitäisi.

Perennat, kesäkukat
Parhaita kukkijoita ovat olleet naapureilta saadut jakotaimet, kiitos heille! Kuunliljat, poimulehdet, syysleimut ja muut joiden kaikkien nimiä en edes tiedäkään, kukoistavat. Daalioita olen joka vuosi
yrittänyt talvettaa ja ostanut keväällä lisää, mutta en ole saanut niitä kukkimaan kuin joskus loppukesällä ja silloinkin aika vaivaisesti. Ehkä jatkan, mutta aion ensi kesänä laittaa samaan penkkiin kesädaalioita niin ettei tarvitse kuukausikaupalla odotella kukkimista.
Kesäkukista orvokit ovat ehdottoman luotettavia ja kukkivat koko kesän. Myös suurikukkaiset taimina ostetut petuniat ovat kukkineet kauan ja hienosti. Pelargoneja minulla on lähinnä vain kotiparvekkeella ja ne kukkivat vielä nytkin. Talvetus on onnistunut hyvin kellarissa ja lasitetulla
parvekkeella.
Perennoista pionit ovat kyllä näyttävimpiä. Ruusuja minulla on lähinnä lahjaksi saatuja ruukkuruusuja, jotka olen istuttanut maahan. Hyvin ne ovat pärjänneet talven yli.

Puut ja pensaat
Rhododendronpensaani on kasvanut hyvin, mutta kukkiminen on toistaiseksi ollut vaisua.
Syyshortensia on lähtenyt aika hitaasti kasvuun, mutta odotellaan.
Erilaisia angervoja minulla on muutamia pensaita ja ne ovat helppoja ja luotettavia kasvajia eivätkä juuri ole kärsineet, vaikka olen niitä joutunut siirtämään paikasta toiseen.
Omenapuuni joudun varmaan leikkauttamaan ammattilaisella ensi keväänä. Samalla hän voisi ehkä leikata hevoskastanjani, joka kasvaa uhkaavasti. Leikkasin vastoin kaikkia ohjeita sitä itse nyt keväällä eikä se pahemmin kärsinyt vaan jatkaa edelleen pituuskasvuaan - meillä siirtolapuutarhassa puut eivät saisi kasvaa ylimittaiseksi (yli 5-6 metriä).
Orapihlaja-aita on jatkuva riesa, joka teettää kovasti työtä.

Toivottavasti talvi menee nopeasti ja ensi kesä on lämpimämpi!

satonäkymiä

Kesä lähenee taas loppuaan. On ollut viileätä ja sateista. Mitään pitempää hellejaksoa ei täällä pääkaupunkiseudulla ole ollut. Olen kyllä käynyt mökillä melkein päivittäin, mutta en ole yöpynyt.

Sadosta näyttää kuitenkin tulevan melko normaali. Vadelmia tulee taas runsaasti, poimiminen jatkuu nyt jo toista viikkoa. Herukkasato on ollut huonompi. Siirsin ison mustaherukkapensaan toiseen paikkaan ja se ei tainnut siitä pitää, koska marjoja on vain muutamia. Nyt olen sen leikannut ja toivotaan että ensi kesä on satoisampi. Punaherukkaa tulee jonkin verran, mutta marjat ovat normaalia pienempiä. Sama koskee valkoherukkaa.

Mansikkaa tuli sen verran, että saimme Wilman kanssa suumme makeaksi. Pensasmustikkaa tulee 

edelleen vähän. Raparperia tuli taas hyvin, mutta lopetin keräämisen heinäkuun puolessavälissä kuten ennenkin. 

Omenapuita minulla on kolme ja niistä on tullut vuosittain satoa vaihtelevasti. Tänä vuonna ei juurikaan ole ollut ötököitä, mutta valkea kuulas antanee vain muutaman omenan. Sen sijaan kesäomenapuu, joka on tähän asti ollut hyvin huono antamaan satoa, näyttää nyt piristyneen. Syysomenapuusta tulee taas iso sato niin kuin on tullut joka vuosi. 

Muuten en ole istuttanut kuin salaattia, nauriita, kesäkurpitsaa, lehtikaalia ja yrttejä. Lehtikaali on uusi suosikkini, jota tulen lisäämään ensi vuonna. Helppohoitoinen ja hyvää salaattiainesta. 

Perennoista iloitsen näin loppukesällä syysleimuista, jotka ovat lähteneet hyvin lisääntymään. Ihana perenna, jonka sain naapurilta ja jonka nimeä en tiedä, on tämä valkokukkainen komistus. Se hohtaa kauniisti varjoisalla takapihalla. Kesäkukista ainoa koko kesän kukkiva näyttää olleen tämä isokukkainen tummansininen petunia, jota minulla on monessa paikassa.