torstai 5. lokakuuta 2017

Kylmän kesän saldo

Mökkikausi lähentelee loppuaan. Omenia on vielä korjaamatta ja talvisuojaukset tekemättä, mutta kohta on aika panna piste tälle puutarhakaudelle. Ensi kesää ajatellen muutamia johtopäätöksiä:

Marjat
Vadelmat antoivat satoa kohtalaisesti. Työtähän niissä on kun marjoneet oksat pitää katkoa ja pilkkoa hakkeeksi. Joskus mietin, että onkohan tarpeellista, jos vain antaisi olla ja sen kun vähän lyhentäisi
kasvustoa tarpeen tullen ja keräisi kuivuneet pois. Vadelmapensaat ovat omalla tontillani myös näkösuojana, joten en ole niistä luopumassa.
Herukkapensaita olen joutunut siirtämään viime aikoina joten vanhat pensaat eivät kauheasti satoa antaneet ja tilalle istutetut uudet eivät vielä ole täydessä marjomisvaiheessa.
Muita marjoja (mansikoita, pensasmustikoita, karviaisia) tuli lähinnä maistiaiseksi.

Omenat
Kolmesta omenapuusta näyttää joku aina olevan parhaassa terässä, joten ilman omenia en ole jäänyt minään vuonna. Valkea kuulas teki vain muutamia kymmeniä tänä vuonna. Syysomenapuu yllätti ja
antoi jonkin enemmän satoa ja talviomenapuu on ihan täynnä niin kuin on ollut joka vuosi. Sellaista omenakesää kuin viime vuonna oli tästä ei kyllä tullut, silloin olin hukkua omeniin.

Juurekset
Perunasta luovuin jo pari kesää sitten enkä ole katunut. Kaupasta saa hyvää ja edullista, sellaista ei kannata viljellä. Viime kesänä aloitettu naurismaa antaa taas hienoa satoa, sitä voi suositella kaikille.
Helppoa kuin mikä - yhdestä siemenpussista saa vaikka kuinka paljon eikä kasvattaminen ole työlästä. Nauriita ei juuri saa kaupoista ja ne ovat herkullisia soseena, laatikoina ja raasteina.

Salaatit, yrtit, maustekasvit
Muutamasta salaattisiemenpussista saa aineksia koko kesäksi, suosittelen. Tavallisimpia yrttejä kuten ruohosipulia, persiljaa ja tilliä on minulla ollut kukkapenkkien reunoilla ja ovat kasvaneet hyvin.
Lipstikka oli vähän kärsineen näköinen alkukesän, mutta nyt saan siitä vielä satoa talveksi.
Suurin suosikkini tänä kesänä on ollut lehtikaali, jota voi käyttää kuten salaattia ja lisätä patoihin.
Yhdestä torilta otetusta taimesta riitti satoa koko kesäksi. Tulen ehdottomasti hankkimaan ensi kesäksi useamman taimen.
Sen sijaan kesäkurpitsa tuotti taas pettymyksen, siitä tulen luopumaan.
Tomaatteja en ole tällä palstalla yrittänytkään, ehkä pitäisi.

Perennat, kesäkukat
Parhaita kukkijoita ovat olleet naapureilta saadut jakotaimet, kiitos heille! Kuunliljat, poimulehdet, syysleimut ja muut joiden kaikkien nimiä en edes tiedäkään, kukoistavat. Daalioita olen joka vuosi
yrittänyt talvettaa ja ostanut keväällä lisää, mutta en ole saanut niitä kukkimaan kuin joskus loppukesällä ja silloinkin aika vaivaisesti. Ehkä jatkan, mutta aion ensi kesänä laittaa samaan penkkiin kesädaalioita niin ettei tarvitse kuukausikaupalla odotella kukkimista.
Kesäkukista orvokit ovat ehdottoman luotettavia ja kukkivat koko kesän. Myös suurikukkaiset taimina ostetut petuniat ovat kukkineet kauan ja hienosti. Pelargoneja minulla on lähinnä vain kotiparvekkeella ja ne kukkivat vielä nytkin. Talvetus on onnistunut hyvin kellarissa ja lasitetulla
parvekkeella.
Perennoista pionit ovat kyllä näyttävimpiä. Ruusuja minulla on lähinnä lahjaksi saatuja ruukkuruusuja, jotka olen istuttanut maahan. Hyvin ne ovat pärjänneet talven yli.

Puut ja pensaat
Rhododendronpensaani on kasvanut hyvin, mutta kukkiminen on toistaiseksi ollut vaisua.
Syyshortensia on lähtenyt aika hitaasti kasvuun, mutta odotellaan.
Erilaisia angervoja minulla on muutamia pensaita ja ne ovat helppoja ja luotettavia kasvajia eivätkä juuri ole kärsineet, vaikka olen niitä joutunut siirtämään paikasta toiseen.
Omenapuuni joudun varmaan leikkauttamaan ammattilaisella ensi keväänä. Samalla hän voisi ehkä leikata hevoskastanjani, joka kasvaa uhkaavasti. Leikkasin vastoin kaikkia ohjeita sitä itse nyt keväällä eikä se pahemmin kärsinyt vaan jatkaa edelleen pituuskasvuaan - meillä siirtolapuutarhassa puut eivät saisi kasvaa ylimittaiseksi (yli 5-6 metriä).
Orapihlaja-aita on jatkuva riesa, joka teettää kovasti työtä.

Toivottavasti talvi menee nopeasti ja ensi kesä on lämpimämpi!

keskiviikko 16. elokuuta 2017

satonäkymiä

Kesä lähenee taas loppuaan. On ollut viileätä ja sateista. Mitään pitempää hellejaksoa ei täällä pääkaupunkiseudulla ole ollut. Olen kyllä käynyt mökillä melkein päivittäin, mutta en ole yöpynyt.

Sadosta näyttää kuitenkin tulevan melko normaali. Vadelmia tulee taas runsaasti, poimiminen jatkuu nyt jo toista viikkoa. Herukkasato on ollut huonompi. Siirsin ison mustaherukkapensaan toiseen paikkaan ja se ei tainnut siitä pitää, koska marjoja on vain muutamia. Nyt olen sen leikannut ja toivotaan että ensi kesä on satoisampi. Punaherukkaa tulee jonkin verran, mutta marjat ovat normaalia pienempiä. Sama koskee valkoherukkaa.

Mansikkaa tuli sen verran, että saimme Wilman kanssa suumme makeaksi. Pensasmustikkaa tulee 
edelleen vähän. Raparperia tuli taas hyvin, mutta lopetin keräämisen heinäkuun puolessavälissä kuten ennenkin. 

Omenapuita minulla on kolme ja niistä on tullut vuosittain satoa vaihtelevasti. Tänä vuonna ei juurikaan ole ollut ötököitä, mutta valkea kuulas antanee vain muutaman omenan. Sen sijaan kesäomenapuu, joka on tähän asti ollut hyvin huono antamaan satoa, näyttää nyt piristyneen. Syysomenapuusta tulee taas iso sato niin kuin on tullut joka vuosi. 

Muuten en ole istuttanut kuin salaattia, nauriita, kesäkurpitsaa, lehtikaalia ja yrttejä. Lehtikaali on uusi suosikkini, jota tulen lisäämään ensi vuonna. Helppohoitoinen ja hyvää salaattiainesta. 

Perennoista iloitsen näin loppukesällä syysleimuista, jotka ovat lähteneet hyvin lisääntymään. Ihana perenna, jonka sain naapurilta ja jonka nimeä en tiedä, on tämä valkokukkainen komistus. Se hohtaa kauniisti varjoisalla takapihalla. Kesäkukista ainoa koko kesän kukkiva näyttää olleen tämä isokukkainen tummansininen petunia, jota minulla on monessa paikassa.



maanantai 26. kesäkuuta 2017

Alkukesän viileyttä

Aika huonot ovat olleet kesäsäät tähän mennessä. Juhannus meni sadetta pidellen, tosin aina välillä
aurinko pilkahti. Ei jaksettu edes lähteä kokolle, mutta grilliherkut maistuivat.
Juhannusruusu sentään kukkii.

Wilma tutkii reviiriään kirkasvärinen liivi päällä. Muuten sitä on vaikea havaita kaiken kasvillisuuden
keskeltä.
Satokauden alkua odottelen. Saa nähdä saadaanko tänä vuonna yhtä paljon vattuja ja omenoita kun
viime kesänä. Viimeinen omenasosepurkki on nyt käytössä, joten alkaa olla aika. Toistaiseksi on
tullut vasta raparperia ja yrttejä.

sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

Trimmeriongelmia

Jostain syystä minulla on aina ongelmia näiden puutarhakoneiden kanssa. En edes haaveile muulla
kuin käsivoimalla käytettävästä ruohonleikkurista, todennäköisesti saisin sen jumiin hyvin nopeasti.
Vanha perinnöksi saatu kelaleikkurini on mahtava.

Kun ostin tämän mökin, varastossa taisi olla peräti kolme trimmeriä tyyppiä siimaleikkuri. Vaikka
sain apua vähän teknisesti taitavammilta, emme saaneet niitä toimimaan kuin hetken. Siimat katkesivat jatkuvasti, juuttuivat kiinni ja niiden vaihtaminen oli yhtä tuskaa. Naapuri suositteli
omaa trimmeriään, jossa on siiman sijasta muovinen, helposti vaihdettava terä. Ostinkin Motonetistä
Boschin trimmerin viime kesän  lopulla, mutta vasta nyt olen saanut sen toimimaan. Vehkeessä ei
ole kunnollisia käyttöohjeita ja akun irroittaminen ja lataaminen vaatii melkoista käsivoimaa. Silloin
kun siinä onnistun, laite toimii kyllä hyvin.

Muuten menee mukavasti, vaikka tämä kylmä kesänalku tuntuu jatkuvan. Omenapuut kukkivat
ja kesäkukkaistutukseni lisääntyvät.



Tällä hetkellä näyttää siltä, että toisin kuin muutama vuosi sitten, siirtolapuutarhamökin hankkiminen
olisi aika helppoa ja edullista. Myynnissä on useita mökkejä täällä pääkaupunkiseudulla eivätkä hinnatkaan ole nousseet, pikemmin päinvastoin. Olisiko niin, että puurtajasukupolvi - suuret ikäluokat ja sitä vanhemmat, alkavat tulla niin vanhoiksi, että mökin hoito alkaa tulla liian raskaaksi.
Nuoremmat eivät taida välittää työleiristä ja haluaisivat huomattavasti enemmän mukavuuksia kuin
mitä mökkeily tarjoaa.

tiistai 23. toukokuuta 2017

ihana toukokuu

Vihdoinkin se kevät tuli. Alkukuu oli niin kylmä, että siirryttiin suoraan kesään. Nyt näyttää hyvältä.
Tikkataulukin saatiin viimein seinälle. Ikkunaremontti on tarjousvaiheessa ja pahimmat keväthommat
tehty: kompostin ja huusin tyhjennys, puiden ja pensaiden leikkaus, kukkapenkkien kunnostus ja
nurmikon haravointi. Kotona kerrostalossa parveke on saanut kesäkukkia ja osan huonekasveista
kesävieraakseen. Wilma metsästää innolla myyriä.


tiistai 7. maaliskuuta 2017

Kevättä odotellessa

Takana harvinaisen pitkä ja ikävä talvi. Pääkallokeliä jatkuvasti täällä etelässä. Katkaisin liukastellessa oikean käteni ja elämä oli pitkään aika hankalaa (5 viikkoa kipsissä). Onneksi
käsi on nyt kunnossa.

Wilma on toipunut hyvin viimekeväisestä mäyräkoirahalvauksestaan. Kävelee melkein normaalisti
vähän vaan lanteitaan keikutellen ja portaiden nousukin jo sujuu. Emme ole antaneet sen riehua
ja hypellä ylen määrin, sillä vamman uusiminen on aina mahdollista.

Odottelen kovasti mökkihommien alkamista. Viime kesä meni Wilman sairastumisen ja muuton
takia vähän eri tavalla kuin suunniteltiin. Mökin maalaaminen jäi eikä puutarhahommatkaan ihan
viimeisen päälle toteutuneet. Nyt on kuitenkin kiva nähdä kuinka pensaiden siirrot, jotka tein
loppukesällä, ovat onnistuneet. Parin viikon kuluttua pääsee todennäköisesti jo leikkelemään
puita ja pensaita jollei tule hirveästi lisää lunta. Orapihlaja-aidasta aion aloittaa niin kuin viime
vuonnakin.