käsi on nyt kunnossa.
Wilma on toipunut hyvin viimekeväisestä mäyräkoirahalvauksestaan. Kävelee melkein normaalisti
vähän vaan lanteitaan keikutellen ja portaiden nousukin jo sujuu. Emme ole antaneet sen riehua
ja hypellä ylen määrin, sillä vamman uusiminen on aina mahdollista.
Odottelen kovasti mökkihommien alkamista. Viime kesä meni Wilman sairastumisen ja muuton
takia vähän eri tavalla kuin suunniteltiin. Mökin maalaaminen jäi eikä puutarhahommatkaan ihan
viimeisen päälle toteutuneet. Nyt on kuitenkin kiva nähdä kuinka pensaiden siirrot, jotka tein
loppukesällä, ovat onnistuneet. Parin viikon kuluttua pääsee todennäköisesti jo leikkelemään
puita ja pensaita jollei tule hirveästi lisää lunta. Orapihlaja-aidasta aion aloittaa niin kuin viime
vuonnakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti