Vetistä on sää täällä etelässä nyt lopputalvena. Lumet ovat melkein sulaneet, mutta sohjoa riittää. Ei tee mieli juuri ulkoilla, onneksi koiran kanssa on pakko se tehdä ainakin neljä kertaa päivässä. Eilen Wilma ei kakannut koko päivänä ja aamulla se alkoi herätellä minua jo ennen kuutta. Olisin niin mielelläni vielä nukkunut, kun tuli luettua mielenkiintoista kirjaa puolelleöin: Eija Wagerin Paluumuuttajan päiväkirjaa. Noustava oli ja isot asiathan koiralla oli mielessä. Nyt se nukkuu taas ihan tyytyväisenä lempituolissaan ja kun on päivälenkin aika sen saa melkein raahata ulos kun sää ei miellytä.
Wagerin kirja kiinnostaa tietysti siksikin, että itse olin jossain vaiheessa elämääni paluumuuttaja kun tulin takaisin Suomeen kolmen ulkomaanvuoden jälkeen. On myös mielenkiintoista lukea miten hän selviytyy yksinäisenä naisena alkeellisissa oloissa maaseudulla sekä Italiassa että Suomessa. Huomaan muutenkin, että lukuvalintani painottuvat ajatellen mahdollista mökin ostoa: pihan ja puutarhan hoitoa käsitteleviä kirjoja etupäässä. Saa nyt nähdä tuleeko asiasta mitään, parin viikon sisällä pitäisi käydä pankissa juttelemassa.
Hyvä merkki on kyllä, että viime kesästä nyt myyntiin tulleiden mökkien hintapyynnöt näyttävät huomattavasti aikaisempaa alemmilta. Ostajia ei tässä taloudellisessa tilanteessa ole pilvin pimein varsinkaan kun pankit eivät vuokramaalla olevia mökkejä lainan vakuudeksi kelpuuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti