Wilman kesä 2014

Nyt kun mökki on pantu talvikuntoon on aika muistella viime kesää. Wilma nautti uudesta reviiristään, vaikka ei täysin vapaana saanutkaan olla. Vaikka palstan ympärille saatiin aita, se ei Wilman menemisiä suurestikaan haitannut. Aina löytyi jostain se pieni rako, josta saattoi livahtaa naapurin puolelle tai laajemmille tutkimusretkille. Jos ei muuta niin emännän sai hermostumaan kaivautumalla mökin alle tai piiloutumalla pensaiden taakse. Lopulta parhaaksi ratkaisuksi - silloin kun ei voinut täysin omistautua koiran vahtimiselle - osoittautui todella pitkä remmi, jolla pystyi liikkumaan melkein koko tontin alueella. Aina välillä tosin jäätiin kiinni jonkin esteen taakse, mutta kyllä joku riensi apuun kun äänensä korotti.