Jostain syystä minulla on aina ongelmia näiden puutarhakoneiden kanssa. En edes haaveile muulla
kuin käsivoimalla käytettävästä ruohonleikkurista, todennäköisesti saisin sen jumiin hyvin nopeasti.
Vanha perinnöksi saatu kelaleikkurini on mahtava.
Kun ostin tämän mökin, varastossa taisi olla peräti kolme trimmeriä tyyppiä siimaleikkuri. Vaikka
sain apua vähän teknisesti taitavammilta, emme saaneet niitä toimimaan kuin hetken. Siimat katkesivat jatkuvasti, juuttuivat kiinni ja niiden vaihtaminen oli yhtä tuskaa. Naapuri suositteli
omaa trimmeriään, jossa on siiman sijasta muovinen, helposti vaihdettava terä. Ostinkin Motonetistä
Boschin trimmerin viime kesän lopulla, mutta vasta nyt olen saanut sen toimimaan. Vehkeessä ei
ole kunnollisia käyttöohjeita ja akun irroittaminen ja lataaminen vaatii melkoista käsivoimaa. Silloin
kun siinä onnistun, laite toimii kyllä hyvin.
Muuten menee mukavasti, vaikka tämä kylmä kesänalku tuntuu jatkuvan. Omenapuut kukkivat
ja kesäkukkaistutukseni lisääntyvät.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että toisin kuin muutama vuosi sitten, siirtolapuutarhamökin hankkiminen
olisi aika helppoa ja edullista. Myynnissä on useita mökkejä täällä pääkaupunkiseudulla eivätkä hinnatkaan ole nousseet, pikemmin päinvastoin. Olisiko niin, että puurtajasukupolvi - suuret ikäluokat ja sitä vanhemmat, alkavat tulla niin vanhoiksi, että mökin hoito alkaa tulla liian raskaaksi.
Nuoremmat eivät taida välittää työleiristä ja haluaisivat huomattavasti enemmän mukavuuksia kuin
mitä mökkeily tarjoaa.
